Viime viikonloppuun mahtui vilskettä. Paljon iloisia onnistumisen hetkiä ja jätti määrä jännitystä!
Perjantaina heräsimme jännityksen vallassa ja ensimmäisenä piti ikkunasta tarkistaa millainen keli ulkona vallitsi. Oli muakva pikku pakkanen, eikä luntakaan ollut yöllä juurikaan satanut joten keliolosuhteet oli Sisun ajokokeelle mitä parhaimmat.
Puoli yhdeksältä Sisu laskettiin irti koemaastoon ja koe oli alkanut. Isäntä toimi koiran ohjaajana maastossa ja itse jännitin kotona. Kyseessä oli niin sanottu kahden viikon koe ja koe maastot tällä kertaa tässä koti maastoissa joten se oli selvää että riistaa pitäisi olla löytyvillä.
Tunnit kuluivat ja hakuminuutit käytettiin kokeessa tarkasti hyväksi ja se kannatti sillä Sisu sai aikaan kaksi hienoa ajoa joissa ensimmäisessä ajoi peuraa noin 40 minuuttia ja toisessa kaurista viitisentoista minuuttia. Harmillisesti tuo toinen ajo keskeytyi kun kauriit ylittivät suurehkon ojan.
Sunnuntaina saatiin tuomarilta viestiä että hän tulee ehdottamaan ylituomarille kakkos palkintoa. Hieno tulos nuorelle koiralle mutta hieman jäi kaihertamaan että tuli se joki vastaan...olisiko ilman sitä kokeesta saatu jopa se ykkönen!?
Nyt on kuitenkin hienolla suorituksella saatu Sisun koetulokset korkattua! Saman tien tuli ilmoitettua Sisu jo uuteenkin kokeeseen ja nyt vaan toivotaan että lumitilanne pysyisi kohtuullisena!
Lauantai aamulla aikaisin starttasimme Sulon kanssa kohti Nummelaa jossa hyppäsimme Sarin kyytiin ja matka jatkui kohti Messukeskusta! Puoli kahdeksalta saapuessamme paikan päälle siellä oli vielä rauhallista mutta pikku hiljaa paikalle saapui nayttelyväkeä kaikenkarvaisine koirineen. Jännitys alkoi kohota.
Ennen Sulon esiintymistä seurasimme Sisun veljen ja siskon esiintymistä junioriluokassa ja mikäs siinä oli seuratessa kun velipoika Kossista (CurlyCo That Fox Opens The Locks) tuli Helsinki Junior Winner 2012.
Itse en Sulon kehä esiintymistä kamalasti edes uskaltanut katsella ja hoitelinkin sillä aikaa handlerina toimineen Marjutin pientä tytärtä. Sulo esiintyi hienosti ollen ROP pentu. Tuomarina oli Harry Tast ja arvostelussa sanottiin näin:
Lähes 9kk, pitkä jäntevä runko, pitkä tyylikäs kaula, pitkä jalo pää, korrekti etuosa, pitkä rintakehä, hyvin kehittynyt eturinta, lyhyt karva, tehokkaat takaliikkeet, korkea häntä.
Sulolla hieman tuppaa tällä hetkellä häntä nousta liian ylös osittain ihan äijäilyn vuoksi. Kaveri mennä tönöttää niin tohkeissaan ja äijänä että häntä pitää nostaa kaarelle selän päälle.
Kehien jälkeen piti tietysti kierrellä vielä kaikki myyntikojut ennen kotiin lähtöä ja kotona oltiin Sulon kanssa kahdeksalta illalla. Pikaiset syömiset, saunat ja kuulumisien päivitys feissariin ja nukkumaan, jotta jaksaa taas seuraavana päivänä.
Ennen Sulon esiintymistä seurasimme Sisun veljen ja siskon esiintymistä junioriluokassa ja mikäs siinä oli seuratessa kun velipoika Kossista (CurlyCo That Fox Opens The Locks) tuli Helsinki Junior Winner 2012.
Itse en Sulon kehä esiintymistä kamalasti edes uskaltanut katsella ja hoitelinkin sillä aikaa handlerina toimineen Marjutin pientä tytärtä. Sulo esiintyi hienosti ollen ROP pentu. Tuomarina oli Harry Tast ja arvostelussa sanottiin näin:
Lähes 9kk, pitkä jäntevä runko, pitkä tyylikäs kaula, pitkä jalo pää, korrekti etuosa, pitkä rintakehä, hyvin kehittynyt eturinta, lyhyt karva, tehokkaat takaliikkeet, korkea häntä.
Sulolla hieman tuppaa tällä hetkellä häntä nousta liian ylös osittain ihan äijäilyn vuoksi. Kaveri mennä tönöttää niin tohkeissaan ja äijänä että häntä pitää nostaa kaarelle selän päälle.
Kehien jälkeen piti tietysti kierrellä vielä kaikki myyntikojut ennen kotiin lähtöä ja kotona oltiin Sulon kanssa kahdeksalta illalla. Pikaiset syömiset, saunat ja kuulumisien päivitys feissariin ja nukkumaan, jotta jaksaa taas seuraavana päivänä.
Sunnuntaina starttasimme taas matkaan kuuden jälkeen ja samojen kuvioiden jälkeen olimme messarilla taas jo seitsemän jälkeen. Meillä olikin mäykkykehä jo heti puoli yksitoista, onneksi, sillä sunnuntaina jännitti lauantaita enemmän koska tiesin että vastassa meillä olisi erittäin hieno urospentu. Ja erityis jännitystä aiheutti Sulon yhä vaan korkeammalla tönöttävä häntä ja sanomattakin oli selvää että urosten voitto ei sillä hännällä irtoaisi.
Itse en taas juurikaan ehtinyt/uskaltanut katsella koko Sulon esiintymistä, mutta sen verran näin vilausta että häntä pysyi hienosti melko alhaalla (kiitos Marjutille hienosta handlaamisesta). Riemu ja yllätys oli kyllä melkoinen kun tuomari nosti yhden sormen pystyyn Sulon kohdalla! Ihan huippua! Loppujen lopuksi tuloksena Sulolle sunnuntaina Winner 2012 näyttelyn pentuluokasta VSP. Tuomarina meillä oli Unkarilainen Tamas Jakkel ja hänen arvostelunsa kuului näin:
He is a bit up to size but well balanced. Lovely masculine head, correct front, well ribbed up, goob coat quality. Moved well, topline should improve, very promising.
He is a bit up to size but well balanced. Lovely masculine head, correct front, well ribbed up, goob coat quality. Moved well, topline should improve, very promising.
Kokemuksena tuo messarin näyttely viikonloppu oli huikea näin ensikertalaisella ja koko viikonlopun kruunasi vielä Sarin Irlannin vesispanielin eteneminen isoon kehään ryhmäkilpailuun. Sarin ja 10kk ikäisen Nessan meno oli kyllä hienoa katseltavaa. Ihan siinä tuli kylmät väreet kun ihaili lähes "oman" koiran menoa niin upeissa puitteissa kaikkein kauneimpien joukossa!
Illalla kotiin tullessa oli kyllä niin koira kuin emäntäkin rätti poikki, mutta hyvällä mielellä. iloisena voi todeta että kyllä mulla on hienot koirat :)
